Kannustalo Mikkeliin (osa 1)

Tervetuloa seuraamaan rakentajatarinaamme, jossa Hakkaraisen perhe muuttuu kiertolaisesta Kannustalorakentajaksi. Tarinamme sai alkunsa tammikuussa 2010, jolloin asuimme Jyväskylässä vuokralla nelikerroksisessa kerrostalossa. Tuolloin mieheni sai tietää, etteivät työt Jyväskylässä jatkukaan huhtikuun jälkeen, joten päätimme nopeasti palata entiseen kotikaupunkiimme Mikkeliin. Muutto tapahtuikin nopeasti; vappuviikolla saapui muuttoauto noutamaan tavaramme ja näin päättyi kahden vuoden elo Jyväskylässä. Palasimme Mikkeliin viiden vuoden jälkeen, kiertomatkallamme tuli nähtyä Kuopio, Lappeenranta ja Jyväskylä!

Mikkelissä muutimme vanhempieni luokse asumaan, olihan heidän talossa hyvin tilaa perheellemme ja saimmekin äitini entisen työhuoneen "asunnoksemme"; oma sisäänkäynti, wc ja suihku. Kaikki omat tavaramme siirsimme kylmästi varastoon… Vain iso televisiomme ja kuopuksen sänky pääsi uuteen kommuuniimme. Niin, ja vähän leluja lapsille. Perheeseemme kuuluvat isä Mikko, äiti Paula ja pojat Konsta (7v.) ja Aatu (3v.) eli lelurintamakin kutistui huomattavasti entisestä.

Mikkeliin muutettuamme aloimme miettiä oman kodin hankintaa; ostaisiko valmiin vai rakentaisiko oman?! Kesän ajan hieman pohdimme asiaa, mutta melko pian oli selvää, että oma se olla pitäisi. Aloimme kartoittamaan Mikkelin vapaiden tonttien tarjontaa… Ja kuinka sattuikaan! Uusi kaavoitettu alue siinsi vain muutaman sadan metrin päässä nykyisestä asemapaikastamme. Täältä kysyisimme uudelle kodillemme paikkaa, kun tonttihaku elokuussa alkaa.

Mutta, mutta… Mikkeli onkin niin reilu ja rehti kaupunki, että kaikki tontit jaetaan tarjouskilpailussa, tietenkin suljetussa sellaisessa. Viis siitä kuka tontin saa, siinä ovat rinta rinnan niin lapsiperheet kuin rakennuttajat. Ja aivan sama monennettako taloa rakennat, kunhan takataskussa on "pätäkkää" maksaa tontin hinta tai vuokra. Eli tervetuloa uudet mikkeliläiset ja etenkin lapsiperheet!

No, niinhän siinä kuitenkin onneksi kävi, että syyskuussa saimme tietää tarjouksemme menneen läpi. Aloimme kartoittaa pohjapiirustuksia ja talomalleja! Tonttimme on kulmatontti, joten tiesimme heti haluavamme talostamme L-muotoisen. Pikkuisilla muutoksilla saimmekin melko helposti mieleisemme pohjamallin ja sitä sitten näyttämään "ympäri kylää" ja tarjouksia kyselemään.

Talven tultua tonteilla alkoi puiden kaataminen. Meidän tontin takareunasta paljastui aivan mahtava kallioseinämä, jota emme olleet huomanneet aiemmin. Siitä olisi poikien hyvä lasketella talvella Stiga-kelkalla alas! Kävimme pikkuhiljaa fiilistelemässä tontilla koko perheen voimin; tähän tulee talo ja tähän autotalli… Pojat eivät kyllä olleet aina niin halukkaita tontille lähtemään, ehkä ihan ymmärrettävää.

Mutta puu- vai kivitalo, siinäpä vasta kysymys. Tarjousta talopaketista kysyimme kolmelta eri talotoimittajalta ja lopulta käännyimme puutalon puoleen ihastuttuamme Kannustalon tyyliin. Siinä sitten muokkasimme pariinkin otteeseen Kannustaloedustaja Seppo Parkkisen kanssa pohjapiirustusta ja lopulta joulukuussa teimme talokaupat Kannustalon kanssa. Olo oli todella epätodellinen sopimuksen jälkeen; me todellakin ryhdymme rakentamaan omaa taloa. Me, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä talonrakentamisesta… Noh, onneksi apua on luvattu.