TEKSTI Mariia Sarilo KUVAT Sari Rantanen

Pitkän kantaman suunnitelma

Lamun perhe rakennutti itselleen ajattoman kodin, jonka valmistuttua sisustuslehdet voi vaikka polttaa – jos malttaa. Mitään ei nimittäin uudisteta vähään aikaan.

Kun 13-vuotias Mikko Lamu diskossa iski silmänsä naapurikylässä asuvaan Emiliaan, tulevaisuus oli sitä myöten selvä. Ensimmäisen tanssin jälkeen Mikko kysyi maagisen kysymyksen ”alatko oleen” ja samalla tiellä pariskunta on edelleen.

Toinenkin asia on ollut alusta asti selvä: kun ruvetaan rakentamaan, rakennetaan kannustalo.

– Olen kotoisin Kannuksesta ja uskollista tyyppiä, Mikko naurahtaa.

Talon mallissa oli sen sijaan enemmän pohdittavaa. Emilia muistaa haaveilleensa alkujaan isokuistisesta perinnetalosta, jonka näki nuorena lenkkipolkunsa varrella. Ja Mikko taas tunnustaa kommentoineensa muutama vuosi sitten työkavereilleen, että Latoa hänelle ei ainakaan tule.

Kun Tampereen kaupungin tonttiarpajaisissa kävi tuuri, ja pariskunta sai syksyllä 2014 tontin Vuoreksen kaupunginosasta, tuli aika tutkia talomalleja toden teolla.  Ja samalla aukeni Ulla Koskisen suunnitteleman Ladon hienous. Se on moderni, mutta muistuttaa pohjaltaan vanhaa maalaistaloa: keskellä on suuri tupa ja päädyissä kamarit. 

– Olemme molemmat kotikissoja ja Ladossa viehätti olohuone-keittiöakselin avaruus ja väljyys, Emilia sanoo.

Avara ja valoisa tupakeittiö sai Lamut ihastumaan Kannustalo Latoon. Pohjaratkaisua muokattiin perheen toiveiden mukaan. Artekin suuri ruokapöytä tuoleineen oli Emilian pitkäaikainen haave. Lattia on valkovahattua saarniparkettia. 

Lamujen Ladossa ei ole ikkunaluukkuja. Oikeanlaiset verhot vaativat jonkin verran etsiskelyä. Naruttomalla mekanismilla toimivat Duette-kaihtimet toimitti Trendikaihdin.

Tulevaisuutta varten

Ennen valintaa Emilia ja Mikko kävivät katsomassa talomalleja paikan päällä. Samaa he suosittelevat muille. Myös erilaisten toteutusten vertaileminen ja räätälöinti kannattavat. Lamujen kodin pohjaa muutettiin niin, että tuli vaatehuoneen sijasta kunnon eteinen, ja toiseen päätyyn sijoitettiin kahden makuuhuoneen sijasta kolme makuuhuonetta. Rakennusprojektin alussa perheessä oli kaksi lasta, Petteri ja Aino. Kolmas lapsi Enni syntyi – kuinkas muuten – muuttopäivänä.

Kitzenin mattamustassa keittiössä on struktuuripinta, joka on tavallista helpompi pitää puhtaana. Taso on huippukestävää keramiikkaa – ohuen levyn kuljettaminen ehjänä paikalleen tosin onnistui vasta kolmannella yrittämällä. 

Vaikka Mikko on kiinteistövälittäjä ja osakkaana tamperelaisessa kiinteistönvälitystoimisto Glikissä, koti on suunniteltu omalle perheelle ja pitkällä tähtäimellä. Nyt kylpyhuoneessa ja eteisessä on kaappeja tyhjillään, mutta kun talo on täynnä teinejä, säilytystilalle on käyttöä.

– Haaveeni on, että lapset valtaavat vähitellen talon, ja me rakennamme Emilian kanssa pihasaunan, jonne muutamme, Mikko kertoo.

Oikeastaan koko Vuoreksen kaupunginosa tähyää tulevaisuuteen. Alue on kasvanut paljon asuntomessuvuodesta 2012, ja lähivuosina Vuorekseen rakentuu lisää palveluita, viheralueita ja mahdollisesti yläkoulu.

 

Ammattilaisten neuvoin

Emilia ja Mikko palkkasivat suunnittelun alussa avukseen kaksi arkkitehtiopiskelijaa, Miia Suomelan ja Tuomas Ranta-ahon, mikä osoittautui hyväksi ajatukseksi.

– He havainnollistivat esimerkiksi sen, miten valo kiertää taloa eri vuodenaikoina. Työssäni olen huomannut, että nätitkään talot eivät meinaa mennä kaupaksi, jos ilmansuunnat ovat väärät. Ilman Miiaa ja Tuomasta olisimme kaiken lisäksi tuijottaneen aamiaispöydästä suoraan naapuriin, kertoo Mikko.

Ammattilaisten neuvot säästivät myöhemminkin monelta virheeltä.

Petterin huoneessa on Ferm Livingin tapetti ja suomalainen Nukku-sänky.

– Kun sähkömies kyseli meiltä valojen paikkoja, ajattelimme laittaa valoja tasaisesti joka paikkaan, Mikko kertoo. Onneksi pariskunta päätti teettää valaistussuunnitelman, ja valoa saatiin sinne, missä sitä tarvitaan.

– Keittiöitä katselimme valehtelematta vuoden, ennen kuin päädyimme Kitzeniin. Heillä oli heti näkemys tilasta ja omia visioita. Monessa paikassa keittiösuunnittelija lähinnä kyseli meiltä, mihin mitäkin laitetaan.

Taloon tuli myös jonkin verran ”semiturhaa” automatiikkaa, jonka ansiosta lukot, valot, lämmitys ja ilmanvaihto toimivat etäohjauksella. Mikko päätyi Beckhoffin avoimeen automaatiojärjestelmään, sillä sitä voi halutessaan ohjelmoida itse. Lapsiperheessä on kätevää, että vanhemmat voivat esimerkiksi avata ovet kännykällä, jos joltakulta on unohtunut avain kotiin. 

Jos Aino, 3, olisi saanut valita, huoneesta olisi tullut pinkki. Äiti Emilia kuitenkin päätyi Ejffingerin harmaseen pilvitapettiin, joka on hempeä ja tyttömäinen, mutta todennäköisesti pitkäikäisempi kuin prinsessavaihe.

Vähemmän tavaraa, enemmän tilaa

Lamujen edellinen koti rivitalossa Tampereen Lukonmäessä näytti hyvin erilaiselta. Seinissä oli maalaisromanttiseen tyyliin kukkatapettia, keittiössä pystypaneelikaapit ja paljon koristepurnukoita.

– Mitä enemmän tulee ikää, sitä enemmän eleettömyys alkaa viehättää. Halusin, ettei tässä kodissa näy missään ylimääräistä tavaraa. Kun koti on järjestyksessä ja tavarat paikoillaan, siellä on hyvä olla, Emilia sanoo.

Suunnan muutokseen ei tarvittu konmaria vaan kahta perättäistä muuttoa. 

– Ahtauduimme rakennusajaksi kerrostalokolmioon Vuorekseen, mikä oli hyvä, sillä silloin oli pakko käydä tavarat läpi ja heittää paljon pois. Laitoimme suuren osan tavaroista kiertoon. Vanhasta toimme tänne oikeastaan vain keinutuolin ja Petterin työpöydän.

Talon pohja räätälöitiin perheen arkeen sopivaksi. Isossa makuuhuoneessa kaapistot sijoitettiin omaksi saarekkeekseen keittiön ja makuutilan väliin. Säilytystilaa on nyt reilusti, mutta erillistä vaatehuonetta ei tarvita. Makuuhuoneesta on lasiliukuovi isolle terassille. 

Entä saivatko lapset vaikuttaa sisustukseen? Mikko ja Emilia katsovat toisiinsa ja nauravat.

– Petteri olisi halunnut kylpyhuoneeseen myrkynvihreää pientä laattaa, ja oli kamalan pahalla päällä, kun sitä ei valittu. Ja jos Aino saisi päättää, kaikki olisi pinkkiä, Emilia kertoo. 

Hän rajoitti sisustuksessa myös omia mielijohteitaan, sillä halusi valita mahdollisimman ajattomia materiaaleja. Siksi esimerkiksi kylpyhuoneeseen ei tullut ihanaa ja juuri nyt trendikästä kuusikulmaista laattaa, vaan klassista 20 x 20 -senttistä, johon ei heti kyllästy.

– Olen sisustanut puolitoista vuotta niin tiiviisti, että vannoin polttavani syksyllä kaikki sisustuslehdet.

Kylpyhuoneen kätevä syvennys toimii valaistuksena ja laskutasona. Mikko ja Emilia raahasivat rakennukselle useammanlaista laattamallia ennen kuin löysivät täydellisen vaihtoehdon. Saunan heti valmis kiuas on Helon Rondo ja seinällä samaa mustaa laattaa kuin muissa pesutiloissa.

Valokuvaaja Sari Rantanen

Lato 150

Perheen koti perustuu Lato 150-malliin

Tutustu tästä